Uravalinnoista ja päätöksistä

Syksy on tyypillisesti hyvin otollista aikaa miettiä uusia alkuja. Koulujen lukuvuoden alkaessa kaivetaan kalenterit esille ja aletaan täyttää päiviä jos jonkinlaisella ohjelmalla. Opiskelijoille tämä on hyvinkin konkreettisesti läsnä, kun kesätöiden jälkeen arkea alkavat jälleen raamittaa opintokurssit ja -jaksot. Syksyllä on myös hyvä aika miettiä omia valintoja ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiksi muuttuneita tottumuksia.

Ihmisen koko elämänkaari on täynnä valintoja: päivittäin tulee eteen tilanteita, joissa täytyy tehdä pienempiä tai isompia päätöksiä, pitää päättää tehdä tai jättää tekemättä jotakin, tai reagoida voimakkaasti tai antaa asioiden mennä omalla painollaan. Valinnat ovat päätöksiä, jotka pyritään tekemään parhaan mahdollisen harkinnan jälkeen ja parhaiden mahdollisten tietojen perusteella.

Kaikki vakioina pitämämme asiat ovat harvoin todellisuudessa pysyviä.

Pohjimmillaan valinnoissa on kyse asennoitumisesta. Kaikki valinnat, niin pienet kuin isotkin, voi ajatella oikeiksi tai vääriksi sen mukaan, miten niihin suhtautuu. Valintojen suhteen onkin helpottavaa huomata se, että päätösten voi aina ajatella olevan oikein. Kyse on kyvystä elää itse tehtyjen valintojensa kanssa. Valinnan merkittävyys määräytyy sen perusteella, että miten laajat vaikutukset päätöksestä seuraa. Mitä isompi valinta niin sitä enemmän eri vaihtoehtojen punnitsemiseen tulee käyttää harkintaa.

Hyvin harvat valinnat ovat kuitenkaan lopullisia ja peruuttamattomia, vaan jokainen valinta on osa lukuisten valintojen ketjua. Valintojen kuvitellaan usein olevan lopun elämän kannalta paljon määrittävämpiä kuin ne lopulta sitten ovatkaan.  Niin kauan kuin on elämää, tulee eteen valintatilanteita. Valinnat ovat ikään kuin pieniä tökkäisyjä tai isompia tuuppauksia jonnekin suuntaan, mutta aina osana isompaa kokonaisuutta.

Syvällinen harkinta vaatii paitsi riittävän määrän valintaan vaikuttavaa oleellista tietoa niin myös aikaa ajatustyön läpi käymiseen.

Kenen valinnat ja päätökset?

Päivittäin eteen tulevien valintojen suhteen on hyvä myös erottaa se, että kenen päätäntävaltaan ne oikeasti kuuluvat. Tarve päättää jostakin valinnasta saattaa olla jollakin toisella henkilöllä kuin todellinen valta päättää siitä. Joskus valinnat myös houkuttelevat enemmän tai vähemmän asianmukaisia neuvoja lähipiiristä. Esimerkiksi opiskelupaikkaa miettivä nuori voi kohdata vanhemmiltaan tiettyjä ääneen lausuttuja odotuksia, jotka ymmärrettävästi perustuvat heidän toiveeseensa jälkikasvun pärjäämisestä omillaan elämässä. Toisaalta työpaikan valinnan suhteen puolisolla saattaa olla oma intressi vaikuttaa valintaan. Työpaikan suhteen kuitenkin vain osa päätöksestä on yhden ihmisen käsissä. Uran valintatilanteisiin vaikuttavat monet ulkopuoliset asiat ja henkilöt.

Sen lisäksi, että tiettyjä asioita ei voi päättää yksin, valinnoilla on vaikutuksia aina myös ympäristöön. Valintoja tehdessä on siis hyvä tiedostaa ja huomioida muita valintaan liittyviä henkilöitä.

Jokaisella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tehdä valintoja, mutta oikeus päätöksiin oman elämän suhteen on kuitenkin olemassa kaikilla täysi-ikäisillä.

Valintojen ja päätösten suhteen on hyvä miettiä seurauksia niin pitkälle kuin se on mahdollista, mutta loputtomasti sitä ei voi jatkaa. Esimerkiksi perheenjäsenten suhteen on hyvä muistaa, että myös heillä on yhtäläinen oikeus tehdä valintoja omalta kohdaltaan. Vain harvat ihmiset kykenevät laajentamaan loputtomasti omien valintojensa mahdollisten seurausten pohtimista. Toisaalta, rajoja on hyvä vetää, koska loputtomasta pohdinnasta seuraa viimekädessä vain entistä sekavampi vyyhti. Monimutkaiselta tuntuvia asioita on hyvin vaikea käsitellä, joten liian suurella mahdollisuuksien määrällä on haasteellista tehdä varsinkaan oman elämän kannalta merkityksellisempiä päätöksiä. Lisäksi päätösten ketjuuntumisen takia kaikkia vaikutuksia on tuskin koskaan mahdollista ottaa huomioon.

Etenkin tästä syystä henkilökohtaisten valintojen seurauksia ei oikeastaan koskaan voi itse täysin hallita. Välittömästi valintojen tekemisen jälkeen päätökset aiheuttavat erilaisia vasta- ja lisäreaktioita, joihin vuorostaan vaikuttaa myös monet asiat valintapäätöksen ympärillä.

Tärkein osa valintojen tekemisessä onkin juuri se, että kykenee luottamaan omiin kykyihin selviytyä vastaan tulevista seurauksista ja sivuvaikutuksista. Valintojen tekeminen vaatii rohkeutta. Uskallus vahvistuu sitä mukaan, kun oppii tunnistamaan oman valintojentekoprosessin. Oleellista on tiedostaa ne tunteet ja tosiasiat, jotka vaikuttavat omaan päätöksentekoon.Valintojen tekeminen helpottuu huomattavasti, jos niitä ajattelee sen kannalta, että vain harvat asiat ovat lopullisia. On kyettävä luottamaan omaan luovuuteen niiden odottamattomien asioiden kohtaamisessa, joita omasta valinnasta väistämättä seuraa.

Valintojen tekemisen ja osaamisen kartuttamisen kannalta on oleellista kehittää omaa kykyä sopeutua muutoksiin.

Valintojen tekeminen elämässä ei lopu, joten on paljon hyödyllisempää oppia oma tapa tehdä niitä kuin yrittää kokonaan vältellä valintatilanteita. Mitä aikaisemmin opettelee tekemään valintoja ja tiedostaa omat lähtökohdat ja vaikuttimet niin sitä helpommalta valintojen tekeminen alkaa tuntua.

Opinnot ja työelämä

Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja jo lähes kaikki entiset työhön ja uraan liittyvät toimintamallit ovat menneet uusiksi. Vaihtoehdot muuttavat muotoaan, niin opinnoissa kuin työelämässä.

Opiskelupaikan hakemisen suhteen monet edelleen miettivät sitä, että valinta täytyy tehdä oikein siksi, että opiskelupolun päässä odottaa hyvä ura lopuksi elämää. Päätöstä mietitään usein siitä lähtökohdasta, että miten hyvin opintojen jälkeen työllistyy, millaisiin yrityksiin ja millaisella palkalla. On kuitenkin epäselvää, että mitkä ovat niitä oleellisimpia asioita, joiden välillä valinnat todellisuudessa tehdään. Loppujen lopuksi omien opintojen suhteen voi tehdä niin monta uudelleenvalintaa ja suunnan muutosta kuin on tarpeen. Tänään voi tehdä erilaiseen lopputulokseen tähtäävän päätöksen kuin mitä eilen on tehnyt.

Tulevaisuudessa inhimilliset taidot korostuvat. Kaikki tekeminen, jossa tarvitaan ihmisen päätöksentekokykyä tulevat pysyvään.  Soveltaminen ja asioiden luova yhdisteleminen tulevat aina olemaan tärkeitä taitoja. Koneet toteuttavat kaiken mikä on mahdollista niille, mutta vastapainoksi tarvitaan jotakin inhimillistä. Uusien ideoiden keksiminen yhdistelemällä tuttuja asioita vanhasta poikkeavalla tavalla on myös kyky, jota koneisiin ei voi ohjelmoida.  Yhä useammat työtehtävät myös tehdään verkostoissa ja yhteistyössä oman hierarkian ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Työtehtävissä korostuu myös projektimaisuus. Tällaiset työtehtävät edellyttävät luovuutta ja valintojen tekemistä sekä vuorovaikutusta.

Yleisesti opiskelussa kannattaa panostaa yleissivistäviin aineisiin, ja toisaalta ongelmanratkaisuun ja luovuuteen. Pelkkä opiskeleminen ja teoreettisen osaamisen kartuttaminen ei riitä, vaan on myös kerättävä kokemuspohjaista osaamista. Tässä positiivinen puoli on siinä, että kokemuksia voi kerätä niin palkallisista töistä kuin harrastuksistakin. Oma ala kannattaa valita täysin oman kiinnostuksen mukaan, koska mielekkäästä tekemisestä on mahdollista tehdä myöhemmin myös työ.

Elämä menee väistämättä eteenpäin, eikä mikään ole huomenna samoin kuin se on tänään tai oli eilen.

Työtehtävät muuttuvat edelleen niin sisällöltään kuin toimintaympäristöltään. Ammattiosaaminen on pahimmillaan vanhentunutta jopa jo heti opintojen päätyttyä. Enää ei ole olemassa virkoja, joissa saa työskennellä eläkkeelle pääsyyn asti, eikä paljon muitakaan työtehtäviä, jotka pysyisivät muuttumattomina yhden ihmisen työuran ajan. Moni ammatti ehtii muuttaa muotoaan tai hävitä opintojen aikana, kun tutkinnon suorittaminen kestää 4-6 vuotta. Voisiko turhauttavampaa tilannetta ollakaan kuin se, että olet monta vuotta opiskellut ammattiin, jossa ei ole enää työpaikkoja. Toisaalta, uusia ammatteja syntyy jatkuvasti.

Oman elämän kannalta merkittävien valintojen tekeminen helpottuu huomattavasti, kun oppii tunnistamaan omia sisäisiä motivaation lähteitä. Toisia motivoi raha, toisia maine – oli kyse sitten henkilökohtaisesn elämän valinnoista tai uraan liittyvistä päätöksistä. Näistä molemmat ovat kuitenkin ulkoa päin tulevia asioita, joten yhä useammat tekevät valintoja henkilökohtaisten arvojen perusteella.

Monipuolisen työkokemuksen kerääminen opiskeluaikana auttaa omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden hahmottamisessa, mikä taas puolestaan helpottaa myöhempien valintojen tekemistä. Jokaisen kannattaisikin hankkia työkokemusta sekä liukuhihna- että luovasta työstä, jotta oppii hahmottamaan eriluonteisten töiden väliset erot. Itsetunto perustuu merkittävissä määrin saatuun palautteeseen, joten edullisinta on hakeutua sellaiseen ympäristöön, jossa palautteen määrä ja laatu tukevat omaa kehitystä.

Eräs oleellisimmista valinnoista, joita jokaisen kannattaa tehdä, on luottaa omiin kykyihin.