• Hyväntahtoisuus,  Laatu,  Taidot

    Metsänpeitto, niinkuin Niina Annika sen ilmaisee

    Totta puhuakseni, en ole kohdannut mitään vastaavaa. Olen siinä määrin vaikuttunut, että koin parhaaksi yrittää pukea sanoiksi edes joitain niistä musiikillisista tunnelmista, jotka ovat omaa arkeani viime aikoina rikastuttaneet. Ensin vähän johdantoa. Muusikko Niina Annika asuu Joesuussa, Pohjois-Karjalassa, ja keikkailee aktiivisesti ympäri Suomea. Hän on aiemmin julkaissut musiikkia pienellä ryhmällä (Niina Annika ja Aurinkoiset), mutta nyt hän on keskittynyt tekemään omaa musiikkiaan soolona. Ensimmäisen Unessani tuuli-EP:n Niina Annika julkaisi alkuvuodesta, ja nyt syksyllä on luvassa myös ensimmäinen pitkäsoitto. Löysin Niina Annikan musiikin Instagramista, erään toisen henkilön postauksesta, joskus keväällä. Niin hommat nykyään tuntuvat toimivan. Sitä näkee jotain jossain viuhuvan ohi korvanlehdeltä tai silmännurkasta, johon siitä jää kutitus, joka sitten varoittamatta…

  • Uteliaisuus

    Opettajan asenne määrittää opiskeluilmapiirin laadun

    Osallistuin viime syksynä Saimaan ammattiopistolla Imatralla rekrytointitapahtumaan, jonka ohessa pääsimme tutustumaan eri ammattialojen opetustiloihin. Erityisesti huomioni kiinnittyi sähköasentajien opetukseen ja opettaja Mikko Kojon tapaan esittää opetustehtävänsä asiakaspalveluna. Puheesta välittyi sekä kunnioitus opiskelijoita kohtaan että itsevarma, mutta nöyrä suhtautuminen omaan osaamiseen. Kyseisessä kokemuksessa oli jotakin erityistä, joten kysyin Mikolta aikaa uuteen tapaamiseen. Oman kokemukseni mukaan opettamisen kokeminen asiakaspalveluna ei ole kovin tavallinen, joten halusin tietää lisää näiden opettajien tavoista ja ajatuksista. Mikko on osa seitsemän henkilön tiimiä, joka toteuttaa sähköasentajien opetusta Imatralla.  Tai tarkemmin tiimi käsittää kuusi ja puoli henkilöä, koska yksi opettaja tekee puolet työstään Lappeenrannan toimipisteessä. Opetustiimin sisäinen yhteistyö oli välitöntä ja yhtenäistä. Jokaisella on omat vahvuudet ja erityisosaamisalueet.…

  • Hyväntahtoisuus

    Elämänlaatu

    Yleisenä perusteluna ja henkilökohtaisena motivaationani kaikelle tekemiselle on ajatus elämisen laadukkuuden ymmärtämisestä kokonaisuutena, joka muodostuu toisiaan tukevista osa-alueista. Käytännössä minkä tahansa kokonaisuuden ymmärtämisessä auttaa palastelu, joka tarkoittaa pieniin paloihin pilkkomista ja palojen huolellista tutkiskelua, arviointia ja zoomailua. Palastelenpa nyt siis elämänlaatua hieman insinöörimäisesti: matemaattisen yhtälön ja teknis-tieteellisen logiikan avulla. Palastelun tavoitteena on löytää mahdollisimman monta erilaista näkökulmaa yhdelle asialle. Koska elämänlaatu ajatellaan pääosin ihmisen hyvinvointiin liittyvänä filosofis-psykologisena tunnepuolen asiana, teknis-tieteelliset näkökulmat ovat harvassa. Kuitenkin joissain tapauksissa karkea yksinkertaistaminen ja mutkien suoriksi vetäminen auttaa asian käsittelyssä ja eteenpäin pääsemisessä. QL = FE x [ (YI + PL) /2 ] (Jep. Visuaalisesti hankala tapa esittää yhtälö. Mutta nyt mennään tällä!)   QL…

  • Hyväntahtoisuus,  Uteliaisuus

    Uravalinnoista ja päätöksistä

    Syksy on tyypillisesti hyvin otollista aikaa miettiä uusia alkuja. Koulujen lukuvuoden alkaessa kaivetaan kalenterit esille ja aletaan täyttää päiviä jos jonkinlaisella ohjelmalla. Opiskelijoille tämä on hyvinkin konkreettisesti läsnä, kun kesätöiden jälkeen arkea alkavat jälleen raamittaa opintokurssit ja -jaksot. Syksyllä on myös hyvä aika miettiä omia valintoja ja kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiksi muuttuneita tottumuksia. Ihmisen koko elämänkaari on täynnä valintoja: päivittäin tulee eteen tilanteita, joissa täytyy tehdä pienempiä tai isompia päätöksiä, pitää päättää tehdä tai jättää tekemättä jotakin, tai reagoida voimakkaasti tai antaa asioiden mennä omalla painollaan. Valinnat ovat päätöksiä, jotka pyritään tekemään parhaan mahdollisen harkinnan jälkeen ja parhaiden mahdollisten tietojen perusteella. Kaikki vakioina pitämämme asiat ovat harvoin todellisuudessa pysyviä. Pohjimmillaan valinnoissa on…

  • Taidot

    Itsensä johtaminen: Työntekijän 6 oleellista työtaitoa

    On aurinkoinen maanantai Kouvolan kävelykatu Manskilla. Remontin alta kuoriutunut keskusta vaikuttaa kiireettömältä ja viihtyisältä. Edessäni pöydällä täyttämistä odottaa muistikirjan tyhjä sivu ja tyhjentämistä odottaa iso kuppi kahvia. Olosuhteet ovat siis mitä mainioimmat keskustella itsensä johtamisesta kahden työelämän asiantuntijan kanssa. Tämänkertaisen näkökulman valitsin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, lastentarhanopettaja Emmi Haapalalta ja perhekeskustoiminnan koordinaattori Suvi Valleniukselta, jotka ovat tarkastelleet itsensä johtamisesta sosiaalialaan liittyvässä opinnäytetyössään ”Asenne on työtaito – Itsensä johtamisen taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa” (Haapala, Emmi; Vallenius, Suvi, XAMK 2018). Molemmilla kirjoittajilla on pitkä työkokemus varhaiskasvatuksesta, eli päiväkodeista, ja siten laaja näkemys erilaisista perheistä ja työyhteisöistä. Päiväkoti Opinnäytetyön otsikko herätti mielenkiintoni ensisijaisesti johtamisen suhteen poikkeuksellisen tarkasteluympäristön, mutta myös aiheen käytännönläheisyyden takia. Lisäksi jo otsikossa on…

  • Taidot,  Uteliaisuus

    Mitäpä, jos veisit yrityksesi arvokkaimman resurssin metsään?

    Sohvalla pakkasi reppuun kynän, muistikirjan ja riippukeinun, ja kävi inspiroitumassa Keskikesän Joogaretkellä Repoveden kansallispuistossa. Retken olivat järjestäneet joogaopettaja Katariina Tirkkonen ja luonto-ohjaaja Terhi Suur-Nuuja. Retkeily on yhdistelmä seikkailua ja tutkimusmatkailua pienoiskoossa. Pidän vapaasta seikkailemisesta hyvin paljon, ja etenkin omalla epämukavuusalueella tutkimusmatkailu on vallan mainio tapa oppia jotakin uutta. Yhdistelen ja sovellan kaikkia kokemuksiani toisiinsa, tavoitteenani luoda uusia ideoita. Nautin kaikesta sellaisesta tekemisestä, joka haastaa ajatteluani. Siksi myös Sohvalla lähtee toisinaan metsään, järvelle tai kalliolle etsimään uusia kysymyksiä. Ennakko-odotukset Ensimmäinen ajatukseni oli, että tässä seikkailussa yhdistyisi sekä luonnossa liikkuminen että tarkkaan kohdennettu kaipuuni Repoveden kansallispuistoon. Vaikka osa seikkailun sisällöstä oli yksittäisinä asioina jokseenkin tuttuja, tuntui retkeilyn, joogan ja kasvisruoan yhdistäminen äärimmäiseltä…

  • Hyväntahtoisuus,  Taidot

    Nuorten työllistymisen maksimoinnista

    Idea tähän tekstiin lähti yksittäisestä poustauksesta Facebookin ihmeellisessä ajatusten virtauksessa. Näin siis mielenkiintoisen ilmoituksen vieläkin mielenkiintoisemmasta avoimesta työpaikasta: Lappeenrannan kaupunki haki työllisyyskoordinaattoria nuorten työllistymisen maksimointiin. Olikin pitkästä aikaa virkistävä teksti poikkeuksellisesta työtehtävästä. Haaste kokonaisuudessaan on valtakunnallinen, ja siten myös ratkaisumallit ovat sovellettavissa valtakunnallisesti. Nyt, kun kyseisen tehtävän hakuaika on mennyt umpeen, rohkaistuin kirjoittamaan oman näkemykseni ratkaisuista niihin haasteisiin, joita hakemuksessa esitettiin. Koordinaattorin pitäisi vastata kysymykseen: Miten maksimoidaan alueen nuorten työllistymisen erilaiset mahdollisuudet? Tehtävänkuvaan sisältyy yritysyhteistyö, nuorten tapaaminen, ratkaisut työllistymiseen, kevytyrittäjyyden kehittäminen, piilotyöpaikkojen etsiminen, nuorten motivointi, mikrotyön lisäämisen uudet keinot… Ollaan siis merkittävien asioiden äärellä. Kyseessä on todella kokonaisvaltainen ja tärkeä tehtävä, jonka tuloksellisella suorittamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä yksilöiden että…

  • Taidot

    Johtaja, oletko valmis kasvamiseen?

    Yleisesti käytetyn sanonnan mukaan johtajaksi ei synnytä vaan johtajaksi kasvetaan. Harvemmin kuitenkaan kerrotaan niitä toimintatapoja, olosuhteita tai edellytyksiä, joiden avulla hyväksi johtajaksi kasvaminen tapahtuu. Jokaisen, joka haluaa kasvaa johtajaksi tai kehittyä johtajana tulee tunnistaa johtajuus itsessään. Johtajuuden tunnistaminen on edellytys sille, että pystyy johtamaan – oli johtamisen kohteena sitten itse tai muut. Johtaja on kuka tahansa, joka toteuttaa johtamista, koska tässä ei puhuta titteleistä vaan tekemisen luonteesta. Johtajaksi kasvamisen polku alkaa siis johtajuuden tunnistamisesta, siirtyen sen jälkeen johtamisen toteuttamiseen ja jatkuen edelleen itsensä kehittämiseen johtajana. Työelämän muutokset eivät odota uusien johtajien luonnollista kasvamista tehtäviinsä, vaan tarvitaan myös aktiivista johtamisen kehittämistä. Johtamisen määrittelemiseen liittyy kuitenkin paljon laveaa keskustelua siitä, mitä johtajuus…

  • Hyväntahtoisuus,  Taidot

    Menestyksen ydin on empatiassa

    Kaiken digitalisointi- ja automatisointivouhotuksen vastapainoksi on yhä selkeämmin nousemassa inhimilliset ominaisuudet. Alf Rehn painottaa kuuntelemisen tärkeyttä johtamistaidoissa. Katri Saarimäki ja Minna Huotilainen kehottavat uudistamaan työelämää oppimisen, luovan ajattelun, empatian ja vuorovaikutuksen kautta. Kirsi Piha pitää tärkeimpänä itsensä johtamisen taitona rohkeutta olla rehellinen. Jussi Herlin uskoo empatian olevan liiketoiminnan ja politiikan perusta myös digitalisaatiokauden jälkeen. Nyt siis digiloikkia yritetään harppoa samalla, kun huomio kiinnittyy yhä enemmän ihmiseen. Oman elämänlaadun lisäämiseen etsitään ratkaisuja ravinnosta, liikunnasta ja mielenhallinnasta. Päivittäiseen hyvinvointiin panostetaan sekä aikaa että rahaa. Kokonaisuudessaan kyseisessä prosessissa on havaittavissa sykli, jossa nykytekniikan mahdollistamilla keinoilla etsitään tietoa ja ratkaisumalleja, joista sitten päädytään siihen, että ensimmäiseksi tulee hylätä etsintään käytetyt tekniset välineet. Parempi elämänlaatu…

  • Hyväntahtoisuus,  Taidot,  Uteliaisuus

    Kuuntelemisesta

    Nautin kuuntelemisesta ja keskusteluista. Olen kiinnostunut toisten ajatuksista, ja haluan ymmärtää erilaisten ihmisten ajatuksenjuoksua. Aiheena voi olla mikä tahansa polttomoottoreiden ja yksisarvisten väliltä. Omasta kokemuksesta tiedän, että ihmisen elämisen laatuun vaikuttaa kaikkein eniten inhimillinen ympäristö. Ihmiset, joiden kanssa vietämme aikaa, sekä harrastusten tuottama lisäarvo ja oman fyysisyyden haastaminen, vaikuttavat omaan elämänasenteeseemme. Asenne vuorostaan ratkaisee siinä, miten mielekkääksi kukin arkensa kokee. Vaikka erilaiset koneet voivatkin hoitaa ison osan päivittäisistä rutiineista, kuten pyykinpesun tai rahansiirrot, ne eivät kykene tarjoamaan inhimillistä läsnäoloa. Keskusteluilla on taipumus joko luoda tai tuhota läheisyyttä. Läheisyyden vastaanottamisen ja jakamisen tarpeet ovat yksilöllisiä, joten onnekkaimpia ovat he, jotka saavat riittävästi tukea perheeltään tai ystäviltään. Kaikilla ei kuitenkaan ole ympärillä…