Taidot
-
Metsänpeitto, niinkuin Niina Annika sen ilmaisee
Totta puhuakseni, en ole kohdannut mitään vastaavaa. Olen siinä määrin vaikuttunut, että koin parhaaksi yrittää pukea sanoiksi edes joitain niistä musiikillisista tunnelmista, jotka ovat omaa arkeani viime aikoina rikastuttaneet. Ensin vähän johdantoa. Muusikko Niina Annika asuu Joesuussa, Pohjois-Karjalassa, ja keikkailee aktiivisesti ympäri Suomea. Hän on aiemmin julkaissut musiikkia pienellä ryhmällä (Niina Annika ja Aurinkoiset), mutta nyt hän on keskittynyt tekemään omaa musiikkiaan soolona. Ensimmäisen Unessani tuuli-EP:n Niina Annika julkaisi alkuvuodesta, ja nyt syksyllä on luvassa myös ensimmäinen pitkäsoitto. Löysin Niina Annikan musiikin Instagramista, erään toisen henkilön postauksesta, joskus keväällä. Niin hommat nykyään tuntuvat toimivan. Sitä näkee jotain jossain viuhuvan ohi korvanlehdeltä tai silmännurkasta, johon siitä jää kutitus, joka sitten varoittamatta…
-
Itsensä johtaminen: Työntekijän 6 oleellista työtaitoa
On aurinkoinen maanantai Kouvolan kävelykatu Manskilla. Remontin alta kuoriutunut keskusta vaikuttaa kiireettömältä ja viihtyisältä. Edessäni pöydällä täyttämistä odottaa muistikirjan tyhjä sivu ja tyhjentämistä odottaa iso kuppi kahvia. Olosuhteet ovat siis mitä mainioimmat keskustella itsensä johtamisesta kahden työelämän asiantuntijan kanssa. Tämänkertaisen näkökulman valitsin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, lastentarhanopettaja Emmi Haapalalta ja perhekeskustoiminnan koordinaattori Suvi Valleniukselta, jotka ovat tarkastelleet itsensä johtamisesta sosiaalialaan liittyvässä opinnäytetyössään ”Asenne on työtaito – Itsensä johtamisen taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa” (Haapala, Emmi; Vallenius, Suvi, XAMK 2018). Molemmilla kirjoittajilla on pitkä työkokemus varhaiskasvatuksesta, eli päiväkodeista, ja siten laaja näkemys erilaisista perheistä ja työyhteisöistä. Päiväkoti Opinnäytetyön otsikko herätti mielenkiintoni ensisijaisesti johtamisen suhteen poikkeuksellisen tarkasteluympäristön, mutta myös aiheen käytännönläheisyyden takia. Lisäksi jo otsikossa on…
-
Mitäpä, jos veisit yrityksesi arvokkaimman resurssin metsään?
Sohvalla pakkasi reppuun kynän, muistikirjan ja riippukeinun, ja kävi inspiroitumassa Keskikesän Joogaretkellä Repoveden kansallispuistossa. Retken olivat järjestäneet joogaopettaja Katariina Tirkkonen ja luonto-ohjaaja Terhi Suur-Nuuja. Retkeily on yhdistelmä seikkailua ja tutkimusmatkailua pienoiskoossa. Pidän vapaasta seikkailemisesta hyvin paljon, ja etenkin omalla epämukavuusalueella tutkimusmatkailu on vallan mainio tapa oppia jotakin uutta. Yhdistelen ja sovellan kaikkia kokemuksiani toisiinsa, tavoitteenani luoda uusia ideoita. Nautin kaikesta sellaisesta tekemisestä, joka haastaa ajatteluani. Siksi myös Sohvalla lähtee toisinaan metsään, järvelle tai kalliolle etsimään uusia kysymyksiä. Ennakko-odotukset Ensimmäinen ajatukseni oli, että tässä seikkailussa yhdistyisi sekä luonnossa liikkuminen että tarkkaan kohdennettu kaipuuni Repoveden kansallispuistoon. Vaikka osa seikkailun sisällöstä oli yksittäisinä asioina jokseenkin tuttuja, tuntui retkeilyn, joogan ja kasvisruoan yhdistäminen äärimmäiseltä…
-
Nuorten työllistymisen maksimoinnista
Idea tähän tekstiin lähti yksittäisestä poustauksesta Facebookin ihmeellisessä ajatusten virtauksessa. Näin siis mielenkiintoisen ilmoituksen vieläkin mielenkiintoisemmasta avoimesta työpaikasta: Lappeenrannan kaupunki haki työllisyyskoordinaattoria nuorten työllistymisen maksimointiin. Olikin pitkästä aikaa virkistävä teksti poikkeuksellisesta työtehtävästä. Haaste kokonaisuudessaan on valtakunnallinen, ja siten myös ratkaisumallit ovat sovellettavissa valtakunnallisesti. Nyt, kun kyseisen tehtävän hakuaika on mennyt umpeen, rohkaistuin kirjoittamaan oman näkemykseni ratkaisuista niihin haasteisiin, joita hakemuksessa esitettiin. Koordinaattorin pitäisi vastata kysymykseen: Miten maksimoidaan alueen nuorten työllistymisen erilaiset mahdollisuudet? Tehtävänkuvaan sisältyy yritysyhteistyö, nuorten tapaaminen, ratkaisut työllistymiseen, kevytyrittäjyyden kehittäminen, piilotyöpaikkojen etsiminen, nuorten motivointi, mikrotyön lisäämisen uudet keinot… Ollaan siis merkittävien asioiden äärellä. Kyseessä on todella kokonaisvaltainen ja tärkeä tehtävä, jonka tuloksellisella suorittamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä yksilöiden että…
-
Johtaja, oletko valmis kasvamiseen?
Yleisesti käytetyn sanonnan mukaan johtajaksi ei synnytä vaan johtajaksi kasvetaan. Harvemmin kuitenkaan kerrotaan niitä toimintatapoja, olosuhteita tai edellytyksiä, joiden avulla hyväksi johtajaksi kasvaminen tapahtuu. Jokaisen, joka haluaa kasvaa johtajaksi tai kehittyä johtajana tulee tunnistaa johtajuus itsessään. Johtajuuden tunnistaminen on edellytys sille, että pystyy johtamaan – oli johtamisen kohteena sitten itse tai muut. Johtaja on kuka tahansa, joka toteuttaa johtamista, koska tässä ei puhuta titteleistä vaan tekemisen luonteesta. Johtajaksi kasvamisen polku alkaa siis johtajuuden tunnistamisesta, siirtyen sen jälkeen johtamisen toteuttamiseen ja jatkuen edelleen itsensä kehittämiseen johtajana. Työelämän muutokset eivät odota uusien johtajien luonnollista kasvamista tehtäviinsä, vaan tarvitaan myös aktiivista johtamisen kehittämistä. Johtamisen määrittelemiseen liittyy kuitenkin paljon laveaa keskustelua siitä, mitä johtajuus…
-
Menestyksen ydin on empatiassa
Kaiken digitalisointi- ja automatisointivouhotuksen vastapainoksi on yhä selkeämmin nousemassa inhimilliset ominaisuudet. Alf Rehn painottaa kuuntelemisen tärkeyttä johtamistaidoissa. Katri Saarimäki ja Minna Huotilainen kehottavat uudistamaan työelämää oppimisen, luovan ajattelun, empatian ja vuorovaikutuksen kautta. Kirsi Piha pitää tärkeimpänä itsensä johtamisen taitona rohkeutta olla rehellinen. Jussi Herlin uskoo empatian olevan liiketoiminnan ja politiikan perusta myös digitalisaatiokauden jälkeen. Nyt siis digiloikkia yritetään harppoa samalla, kun huomio kiinnittyy yhä enemmän ihmiseen. Oman elämänlaadun lisäämiseen etsitään ratkaisuja ravinnosta, liikunnasta ja mielenhallinnasta. Päivittäiseen hyvinvointiin panostetaan sekä aikaa että rahaa. Kokonaisuudessaan kyseisessä prosessissa on havaittavissa sykli, jossa nykytekniikan mahdollistamilla keinoilla etsitään tietoa ja ratkaisumalleja, joista sitten päädytään siihen, että ensimmäiseksi tulee hylätä etsintään käytetyt tekniset välineet. Parempi elämänlaatu…
-
Kuuntelemisesta
Nautin kuuntelemisesta ja keskusteluista. Olen kiinnostunut toisten ajatuksista, ja haluan ymmärtää erilaisten ihmisten ajatuksenjuoksua. Aiheena voi olla mikä tahansa polttomoottoreiden ja yksisarvisten väliltä. Omasta kokemuksesta tiedän, että ihmisen elämisen laatuun vaikuttaa kaikkein eniten inhimillinen ympäristö. Ihmiset, joiden kanssa vietämme aikaa, sekä harrastusten tuottama lisäarvo ja oman fyysisyyden haastaminen, vaikuttavat omaan elämänasenteeseemme. Asenne vuorostaan ratkaisee siinä, miten mielekkääksi kukin arkensa kokee. Vaikka erilaiset koneet voivatkin hoitaa ison osan päivittäisistä rutiineista, kuten pyykinpesun tai rahansiirrot, ne eivät kykene tarjoamaan inhimillistä läsnäoloa. Keskusteluilla on taipumus joko luoda tai tuhota läheisyyttä. Läheisyyden vastaanottamisen ja jakamisen tarpeet ovat yksilöllisiä, joten onnekkaimpia ovat he, jotka saavat riittävästi tukea perheeltään tai ystäviltään. Kaikilla ei kuitenkaan ole ympärillä…