Menestyksen ydin on empatiassa

Kaiken digitalisointi- ja automatisointivouhotuksen vastapainoksi on yhä selkeämmin nousemassa inhimilliset ominaisuudet. Alf Rehn painottaa kuuntelemisen tärkeyttä johtamistaidoissa. Katri Saarimäki ja Minna Huotilainen kehottavat uudistamaan työelämää oppimisen, luovan ajattelun, empatian ja vuorovaikutuksen kautta. Kirsi Piha pitää tärkeimpänä itsensä johtamisen taitona rohkeutta olla rehellinen. Jussi Herlin uskoo empatian olevan liiketoiminnan ja politiikan perusta myös digitalisaatiokauden jälkeen.

Nyt siis digiloikkia yritetään harppoa samalla, kun huomio kiinnittyy yhä enemmän ihmiseen.

Oman elämänlaadun lisäämiseen etsitään ratkaisuja ravinnosta, liikunnasta ja mielenhallinnasta. Päivittäiseen hyvinvointiin panostetaan sekä aikaa että rahaa. Kokonaisuudessaan kyseisessä prosessissa on havaittavissa sykli, jossa nykytekniikan mahdollistamilla keinoilla etsitään tietoa ja ratkaisumalleja, joista sitten päädytään siihen, että ensimmäiseksi tulee hylätä etsintään käytetyt tekniset välineet. Parempi elämänlaatu ei kuitenkaan löydy levottomasta digiloikkimisesta kaikilla elämän osa-alueilla vaan aidosta inhimillisyydestä ja ihmisten välisistä kohtaamisista.

Kenenkään elämänlaatu ei myöskään riipu pelkästään henkilöstä itsestään. Siihen vaikuttaa myös ympärillä oleva yhteisö, koska tyypillisesti iso osa ajasta kuluu vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Yhä useampi johtaa itse omaa työntekoaan, mutta toisaalta töitä tehdään myös ryhmissä johtajan alaisuudessa. Ihmisten johtaminen ja yhteistyön tekeminen kuuluvat sosiaalisiin taitoihin, joihin liitetään termejä kuten tunneäly, läsnäolo, luovuus, motivointi, vuorovaikutus ja empatia.

Empatia on taitoa havaita ja ymmärtää toisen ihmisen kokemuksia ja tunteita. Toisaalta empatian tunteminen toisia kohtaan on edellytys inhimilliselle vuorovaikutukselle. Käytännön keinot empatian lisäämiseksi tosin ovat vielä haparoivia, vaikka periaatteessa toisista ihmisistä kiinnostumisen tiedetään lisäävän empatiaa. Empatia on taito, jota voi harjoitella kysymällä kysymyksiä ja kuuntelemalla vastauksia, mutta motivaatio harjoittelemiseen on harvinaista.

Koska empatiasta puhutaan lähes poikkeuksetta henkilökohtaisena taitona tai jopa synnynnäisenä ominaisuutena, sen suurimman painoarvon ajatellaan tavallisesti olevan nimenomaan kahden ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Yksilöiden empatiataitojen perusteella voidaan kuitenkin ennustaa myös ryhmän toimintakykyä ja menestystä. Ongelmanratkaisukyvyt riippuvat ryhmän yhteistyökyvyistä eikä yhteistyö toimi tuloksellisesti ilman empatian tunnetta ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Ryhmän jäsenten välinen empatia on edellytys sille, että yksilöt tunnistavat sekä oman että muiden roolit ryhmässä.

Ryhmän tuloksellisuuteen voi vaikuttaa tukemalla ja vahvistamalla yksilön roolin mukaisia vahvuuksia. Samalla yhtä tärkeää on tukea ryhmän jäsenten välistä kommunikointia ja vuorovaikutusta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aina toimiva yhdistelmä yksilöitä, jotka kykenevät liittämään omat vahvuutensa ryhmän muiden jäsenten vahvuuksiin. Ryhmä on parhaimmillaan enemmän kuin yksilöidensä summa.

Johtajat tietävät, että ihmisten johtaminen eli työntekijöihin kohdistuva ymmärtäminen on tärkeää liiketoiminnan tuloksellisuuden kannalta, mutta ymmärtämisen osoittaminen käytännössä ei aina toimi. Suurin syy tähän lienee siinä, että ihmisten johtamisen moniulotteisuutta ei ymmärretä. Esimerkiksi kahden henkilön välinen vuorovaikutus näkyy myös muille tilanteessa läsnä oleville henkilöille, vaikka ääneen puhutut sanat kohdistettaisiinkin vain yhdelle henkilölle. Ihmiset eivät ole saaria, vaan aina osa jotakin kokonaisuutta.

Ryhmän jäsenten välinen empatia riippuu johtajan luomista olosuhteista. Johtajan on myös osattava hyödyntää ryhmän keskinäistä empatiaa valikoivasti, mikä tarkoittaa jokaisenryhmän jäsenen empatian kohdistamista ryhmän yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Empatian vahvistaminen puolestaan mahdollistaa pyyteettömän antamisen eli altruismin kehittymisen ryhmän sisällä. Altruismissa on kyse perspektiivistä, jonka kautta yksilö näkee yksittäisten asioiden merkityksen osana suurempaa kokonaisuutta.

Vaikka lähes kaikilla ihmisillä on empatiakykyjä, harvemmalla sitä on ylimäärin muille jaettavaksi. Kun osa ryhmän jokaisen jäsenen empatiaa kohdistetaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, ylimääräinen empatia voidaan kohdistaa ryhmän ja sitä ympäröivän yhteisön väliseen vuorovaikutukseen.

Ympäröivään yhteisöön kohdistuva ja empatiaan perustuva vuorovaikutus parantaa ryhmän toimintaedellytyksiä.

Käytännön toimenpiteiden muodostamisessa onkin oleellista ensin tiedostaa, että empatia vaikuttaa usealla tasolla:
  • Ensimmäinen taso on yksilöiden empatiakykyjen johtamisessa eli henkilökohtaisessa motivoinnissa.
  • Toisella tasolla keskinäisen empatian vahvistaminen tekee ryhmästä menestyksekkään luomalla edellytykset altruismille.
  • Kolmannella tasolla ylimääräistä empatiaa hyödynnetään ryhmän ja sen ulkopuolisen ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta.

Kaikkien tasojen huomioiminen luo edellytykset ryhmän menestykselle, mutta samat periaatteet pätevät myös itsensä johtamisessa. Johtamalla myös itseään empatian kautta voi lisätä omaa henkilökohtaista menestystä.

Empatian tunteminen itseä kohtaan on taitoa tiedostaa omia kokemuksia ja tunteita eli kykyä tarkastella itseään ulkopuolelta.

Seuraa ja tykkää: