Opettajan asenne määrittää opiskeluilmapiirin laadun

Osallistuin viime syksynä Saimaan ammattiopistolla Imatralla rekrytointitapahtumaan, jonka ohessa pääsimme tutustumaan eri ammattialojen opetustiloihin. Erityisesti huomioni kiinnittyi sähköasentajien opetukseen ja opettaja Mikko Kojon tapaan esittää opetustehtävänsä asiakaspalveluna. Puheesta välittyi sekä kunnioitus opiskelijoita kohtaan että itsevarma, mutta nöyrä suhtautuminen omaan osaamiseen. Kyseisessä kokemuksessa oli jotakin erityistä, joten kysyin Mikolta aikaa uuteen tapaamiseen.

Oman kokemukseni mukaan opettamisen kokeminen asiakaspalveluna ei ole kovin tavallinen, joten halusin tietää lisää näiden opettajien tavoista ja ajatuksista.

Mikko on osa seitsemän henkilön tiimiä, joka toteuttaa sähköasentajien opetusta Imatralla.  Tai tarkemmin tiimi käsittää kuusi ja puoli henkilöä, koska yksi opettaja tekee puolet työstään Lappeenrannan toimipisteessä. Opetustiimin sisäinen yhteistyö oli välitöntä ja yhtenäistä. Jokaisella on omat vahvuudet ja erityisosaamisalueet. Kuitenkin ”kaikki soutavat samaan suuntaan”, niin kuin Mikko sen ilmaisi.

Päästyäni seuraamaan sähköasentajien opetusta uudestaan, kyselin samalla Mikolta tarkentavia kysymyksiä heidän tavastaan toteuttaa opetusta. Heti vierailuni alkumetreillä käsitykseni tiloissa vallitsevasta vuorovaikutusympäristöstä vahvistui entisestään. Näytti siltä, että opiskelijat ja opettajat viihtyivät kyseisessä yhteisössä hyvin.Olin jo edellisen vierailuni aikana todennut, että luokkatilassa oli hyvin rauhallista. Se yllätti ehkä siksi, että olin kuvitellut nuorten poikien tuottavan meteliä ihan vain olemalla paikalla. Täällä opiskelijat kuitenkin vaikuttivat levollisilta, varmoilta ja omatoimisilta. Vaikutti siltä, että jokainen opiskelija keskittyi omiin tehtäviinsä, koska tiesi mitä piti tehdä. Opettajilla vaikutti olevan hyvin selkeä kuva toimintansa tarkoituksesta, tavoitteista ja toimenpiteistä.

Mitä tämän kaiken takana sitten oli?

Tiivistin kokemukseni ja havaintoni kolmeen tärkeimpään asiaan:

1. SELKEYS

Opettaminen on ihmisten ja osaamisen johtamista. Eteenpäin meneminen muuttuu johtamiseksi, kun johtaja määrittää suunnan ja vauhdin. Johtamisen kannalta oleellista on olla jokin päämäärä, jota tavoitella. Vierailun aikana huomasin, että johtaminen oli opettajilla hyvin hallussa.

Mikko esitteli muutamia toimintatapoja, jotka heillä on tapana käydä jokaisen opiskelijan kanssa läpi heti opintojen alkaessa. Eräs yksityiskohta liittyi opiskelijoiden töistä suoriutumisen etenemiseen ja sen seuraamiseen. Opettajien toimiston seinällä oli muistitaulu, johon oli kiinnitetty muutama A4-paperi. Papereissa oli taulukot, joihin oli tehty merkintöjä lyijykynällä. Mikko sanoi seinätaulujärjestelmän olevan heidän mielestään kyseiseen tarkoitukseen parempi kuin vastaavat sähköiset sovellukset. Kaikki oleellinen tieto oli nähtävissä yhdellä silmäyksellä, ja tietojen päivittämiseen kuluva aika oli pieni. Lisäksi jokaisella oli yhtenäisesti päivitetty versio käytössä samanaikaisesti.

Taulukoiden perusteella opettaja näki yhdellä vilkaisulla kunkin opiskelijan suorittamat tehtävät. Seinälle kiinnitetyistä taulukoista opettajat pystyivät seuraamaan yhdellä vilkaisulla sekä koko opiskelijaporukan että yksittäisten opiskelijoiden etenemistä. Toisaalta opiskelijan oli helppo myös itse seurata tehtävien suorittamista ja todeta urakan tulevan tehdyksi tehtävä kerrallaan. Ja vieläpä niin, että opettajilla ja opiskelijoilla oli täysin sama versio päivityksestä.

Itse sanoisin, että järjestelmä oli suorastaan ne-ro-kas. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Kyseisessä yhteisössä kunkin omat roolit, tehtävät ja vastuut olivat kaikille selvät.

2. AVOIMUUS JA ARVOSTUS

Opettajat tuntuivat olevan helposti lähestyttäviä, ja hyvää käytökseen kannustettiin omalla esimerkillä. Opiskelijoiden työskentely vaikutti itsenäiseltä ja itseohjautuvalta. Opiskelijat myös selvästi luottivat opettajiinsa. Vuorovaikutuksessa näkyi molemminpuolinen arvostus.

Oppimistilanteiden mielekkyys vaikuttaa oppimistuloksiin, ja mielekkyyteen puolestaan vaikuttaa ilmapiiri, jossa työskennellään päivittäin. Työskentelyilmapiiri muodostuu aina ryhmän johtajan asenteeseen perusteella. Johtajan asenne välittyy vuorovaikutustilanteissa, kun kommunikointiin käytetään muitakin aisteja kuin kuuloa. Opiskelutilanteissa johtajan paikalla on opettaja, joka määrittää raamit tekemiselle. Kyse on toisaalta opiskelijoiden odotuksista, mutta myös opettajan kyvystä ottaa vastaan ja vastata. Tässä kyseisessä tapauksessa opiskelutilojen ilmapiiri tuntui mukavalta.

Avoimuus ja hyväntahtoisuus näkyivät niin opiskelijoissa kuin opettajissakin.

Jokaisella opiskelijalla oli päiväkohtainen tavoite suorittaa tietyt tehtävät hyväksytysti, mutta vapaus edetä omalla tyylillä ja tahdilla. Tiettyä tehtävää saa harjoitella niin paljon, että kokee sen osaavansa. Jokainen oppilas sai opetella itselleen sopivimmat työtavat sen mukaan, miten tavoitteet oli asetettu kyseiselle päivälle. Oleellisinta oli nimenomaan lopputulos eli hyväksytysti suoritettu työnäyttö. Harjoittelun määrällä ei ollut väliä, mutta oppilaat tuntuivat tietävän hyvin omat tavoitteensa sekä tavoitteen saavuttamiseen käytettävissä olevan ajan. Tekemisen raamit tuntuivat selviltä sekä kyseisen päivän suhteen että pidemmällä aikavälillä. Sekä opettajat että opiskelijat tiesivät mitä olivat tekemässä.

Ammattiopiston opiskelijoista valtaosa on alle 20-vuotiaita nuoria, mutta mukana on myös aikuisia opiskelijoita, joilla on jo enemmän työ- ja elämänkokemusta.  Opiskelijat työskentelevät samoissa tiloissa riippumatta iästä tai aiemmasta taustasta, mikä näkyy rikkautena opiskeluyhteisössä. Nuoret tyypillisesti rauhoittuvat, kun läsnä on vanhempia ja kokeneempia henkilöitä. Opiskelijat oppivat toisiltaan myös työelämävalmiuksia ja sosiaalisia käyttäytymismalleja. Monimuotoisuus on hyväksi työskentelyilmapiirille, koska se mahdollistaa laajan skaalan erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia arjen keskusteluissa.

Opettajien tekemisestä välittyy vahva ihmistuntemus ja asiayhteyksien osaaminen siten, että opinnot nähdään osana opiskelijan elämää.

Opettajien asenteella on merkittävä rooli ilmapiirin luomisessa ammattiin opiskelevan nuoren suoriutumisessa ja taitojen kehittämisessä. Opettajan suhtautuminen omaan tehtäväänsä vain yhtenä osana nuoren elämää välittyy ymmärryksenä. Vastaavasti pahimmassa tapauksessa opiskelijoiden ja opettajien välillä vallitseva epäluottamus vähentäisi kenen tahansa motivaatiota hyvin herkästi.

3. MOTIVAATIO

Oppilailla on sekä yksilöllinen potentiaali että myös yksilöllinen sisäinen motivaatio. Uusien asioiden sisäistäminen riippuu hyvin paljon opiskelijan sisäsyntyisestä kiinnostuksesta, johon vaikuttaa myös opettajan kyky herättää kiinnostusta tai ruokkia jo herännyttä kiinnostusta. Opiskelijoiden sisäistä motivaatiota voi ruokkia antamalla haasteita osaamisen kartuttamiseksi. Opiskelijan itsensä kannalta sisäinen motivaatio täytyy etsiä, jos aikoo pärjätä missä tahansa. Etenkin, jos haluaa tulla loistavaksi osaajaksi. Jotkut opiskelijat haluavat kehittää oman ammattiosaamisensa niin korkealle kuin mahdollista, kun taas toisille oleellisinta on saada riittävä pätevyys tehdä töitä. Esimerkiksi Taitaja-kilpailut tarjoavat lahjakkaille ja kilpailuhenkisille sähköasentajanaluille hyvän mahdollisuuden tehdä vähän enemmän oman osaamisen kehittämiseksi. Loistavia, sisäisen motivaation eteenpäin kannustamia opiskelijoita ja ammattilaisia tarvitaan.

Mutkaton vuorovaikutus luokkatiloissa toimii osaltaan opiskelijoita kannustavana tekijänä.

Yksilöitä valmennetaan huomioimalla yksilölliset ominaisuudet. Kun jokainen oppilas kohdataan yksilönä ja aktiivisesti oppivana ihmisenä, niin opiskelua on mahdollista tukea kunkin opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Kun opiskelijalle määritellään selkeät tavoitteet ja luodaan asianmukaiset opiskeluolosuhteet niin samalla mahdollistetaan oppiminen. Jokainen opiskelija oppii omalla tavallaan.

Opettajan tehtävä on antaa opiskelijalle perustyökalut ammatinharjoittamiseen sekä teknisten että sosiaalisten taitojen osalta. Opiskelijoiden motivaatio kuitenkin lähtökohtaisesti perustuu siihen, että he saavat opiskelun lopputuloksena ammatin.

Lopuksi

Ammatilliseen koulutukseen on viime vuosina tehty isoja muutoksia valtakunnallisella tasolla. Imatralla muutoksiin on päätetty suhtautua mahdollisuutena, ja se näkyy myös työtavoissa. Opetustyö on mukautettu olemassa oleviin resursseihin.

Opiskelijoita kunnioitetaan ja heille halutaan tarjota mahdollisimman hyvät eväät työuralle. Työtapojen toimivuutta on mietitty selvästikin sen mukaan mitä tarkoitusta sillä palvellaan. Ammattiopinnoissa opettajat antavat myös opiskelijoille esimiehen malleja.

Se asenne, jota Imatralla toteutetaan sähköasentajien koulutuksessa, olisi kopioitavissa myös monelle muulle paikkakunnalle ja alalle. Nimenomaan asenteella on paljon merkitystä nuoren ja myös uran uutta suuntaa etsivän työllistymiselle ja elämässä pärjäämiselle.

 Joskus pieniltä vaikuttavilla yksityiskohdilla on iso merkitys.

Seuraa ja tykkää:
error

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *